Helleaallot tulevat, emme ole valmiita!

Kaupunkirakenteen tiivistäminen, jatkuvasti voimistuvat helleaallot ja väestön
ikääntyminen voivat yhdessä olla tappava yhdistelmä. Lämpösaarekkeet ja
kuumarasitus on otettava huomioon, kun kaupunkirakennetta tiivistetään, Kallion
seudun vihreät (Kasvi) korostavat.
”Olemme jo parin vuoden ajan nostaneet tätä teemaa poliittiselle agendalle ja
koonneet listan keskeisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Kuntavaalien lähestyessä
ne ovat entistäkin ajankohtaisempia”, sanoo Päivi Sihvola, Kasvin
varapuheenjohtaja.
Kuumarasitukseen kuoleminen ei ole vain Rooman kaltaisten kaupunkien ongelma.
Pohjolan kaupungeissa olemme jopa huonommin valmistautuneita helleaaltoihin,
koska emme ole tottuneet elämään kuumuuden kanssa. Lämpösaarekkeiden
kuumenemista voi kuitenkin ehkäistä ennalta. Se vaatii politiikan muutoksen.
Kuumarasituksen hillintä tuo yhden painavan argumentin lisää siihen, miksi kaikkea
vehreyttä kaupungissa pitää vahvistaa.
Helsingin asukasluku kasvaa edelleen ja ihmiset tarvitsevat asuntoja. On selvää, että laajalle
levittäytyvä asuminen tuottaisi enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kaupunkirakenteen
tiivistäminen. Tiivistää siis pitää, mutta miten? Tässä Kasvin tarjoamia ratkaisuja:
1. Vihreiden politiikassa korostuu ilmastonmuutoksen torjuminen – perustellustikin. Sen
sijaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ei ole riittävästi havahduttu. Huomio on
kiinnittynyt lähinnä rankkasateisiin, tulviin ja hulevesien hallintaan. Nyt myös
Helsingissä on aika ottaa vakavasti tiiviisti rakennettujen alueiden
kuumarasitus. Yleistyvät helleaallot uhkaavat kaikkein haavoittuvimpia – lapsia,
vanhuksia ja pitkäaikaissairaita. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden kuolleisuuden on
arvioitu yli kaksinkertaistuvan helleaaltojen aikana Helsingin alueella verrattuna
muuhun HUS:n alueeseen.
2. Kasvillisuus viilentää varjostaessaan ja haihduttaessaan. Siksi kaikki kasvillisuus
on tärkeää – niin viherkatot kuin yksittäiset puutkin auttavat viilentämään
asuinympäristön pienilmastoa. Puhumattakaan vihersormien, pientenkin puistikkojen
ja muun lähiluonnon merkityksestä.
3. Rakennetaan tiivistä, mutta matalaa. Matalassa rakenteessa kadut voivat olla
kapeampia ja niiden reunustoilla ja pihoilla olevat puut ylettävät varjostamaan suuren
osan rakennuksista. Silti on mahdollista saavuttaa sama aluetehokkuus kuin
rakentamalla korkeita torneja kuilumaisten katujen varrelle. Myös ilmavirtausten
hallinnan ja vesielementtien ottaminen osaksi suunnittelua auttaa viilentämisessä.
4. Tuetaan luonnon monimuotoisuutta myös tiiviin kaupungin sisällä.
Pihakannet pannaan ja nurmikot niityiksi! Jos autojen pysäköinti on pihakansien alla,
niihin ei saa suuria puita. Edistetään maanvaraisia pihoja ja etsitään pysäköinnille
muita ratkaisuja, kuten erilliset parkkitalot.
5. Vahvempaa poliittista ohjausta ja tiukempaa linjaa lupaehtojen tulkintoihin! Vaikka
kaavassa olisi paljon esimerkiksi viherkattoja, niiden määrä voi lupamuutosten takia
jäädä olemattomiksi. Lisäksi on etsittävä keinoja puuttua siihen, että asfaltti, aidat ja
autot ovat vallanneet vanhat sisäpihat.
6. Poliittisen ohjauksen oltava vahvaa siksikin, että kuumarasituksen problematiikka
uhkaa hajota kaupungin organisaation siiloihin ja osaoptimointiin. Ratkaisuja
pitää hakea yhdessä ainakin rakentamisen, terveyden, hoivatyön ja ympäristön
näkökulmista.
7. Syvälliset ja kauas kantavat ratkaisut löytyvät kaupunkirakenteen suunnittelun
lisäksi rakentamisen ohjauksesta. On esimerkiksi vältettävä syvärunkoisia taloja,
joissa pienten asuntojen ikkunat ovat vain yhteen suuntaan. Vaaleammat
pintamateriaalitkin auttavat. Kaavoituksen vaikutusarviointi myös kuumarasituksen
näkökulmasta korostuu.
8. Tunnistetaan vajaakäytössä olevia alueita ja kiinteistöjä, jotka sopisivat
asumiseen. Raivataan esteitä niiden käytön tieltä, jotta tiivistämisen paine sen verran
harvemmin johtaisi tuhoamaan lähiluontoa asuntojen ja infran alta. Käyttökelpoisia
kohteita voi lyötyä esimerkiksi teollisuusalueilta. Pitkään tyhjillään olleet toimistotkin
voivat olla osaratkaisu, kunhan niiden muuttaminen asunnoiksi ei uhkaa keskustan
elävyyttä.
9. Koneellisen viilentämisen lisääminen on tarpeen akuuteissa tilanteissa (vanhusten
hoivakodit jne). Ajan oloon se on vain laastarointia ja eikä kokonaisuuden kannalta
kestävä ratkaisu.

Tässä kannanotossa kasvin lähtökohta on ollut lämpösaarekeilmiön paheneminen. ”On
selvää, että näkökulmia on muitakin. Lähiluonnon, kasvillisuuden ja vehreyden puolesta
puhuvat myös virkistys, viihtyminen, hulevesien hallinta ja terve altistuminen maaperän
aineksille”, Päivi listaa.

Taustaa lämpösaarekkeista ja kuumarasituksesta Verden juttusarjassa ”Kuuma kaupunki”.
https://verdelehti.fi/tag/kuuma-kaupunki/

Eurovaalit lähestyvät! Varsinainen vaalipäivä on 9.6.

Kallion seudun Vihreiden ehdokkaat:

Atte Harjanne

Olen Atte Harjanne, toisen kauden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä. Olen toiminut vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuodesta 2021, ja 2021-2023 toimin myös puolueen varapuheenjohtajana. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden väitöskirjatutkija, ja ennen nousuani eduskuntaan tutkin työkseni ilmastonmuutoksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

 Olen ehdolla europarlamenttiin, sillä Brysseliin tarvitaan rohkeita ja osaavia päättäjiä ajamaan tiedepohjaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, varmistamaan Euroopan kilpailukyky toimivilla sisämarkkinoilla, pitämään sääntely ajan tasalla teknologisen murroksen keskellä ja puolustamaan vahvaa ja yhtenäistä unionia myrskyisessä maailmanajassa.”

http://atteharjanne.fi/